Veljeysliiton uudet säännöt

 

  1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kristillisten Sosialidemokraattien Liitto ry (liitto), sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko Suomi.

  1. Tarkoitus ja toiminnan luonne

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä jäsenilleen ja niille sosialidemokraattisille yhdistyksille, jotka tahtovat toimia kristillisen vakaumuksen pohjalta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla, korostaen kristillisen rakkauden, ihmisten veljeyden, työväenliikkeen yhtenäisyyden ja yksilön siveellisen kunnon ja vastuuntunnon välttämättömyyttä yhteiskuntaelämän tervehtymisen edellytyksenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee valistus- ja humanitääristä työtä toimeenpanemalla esitelmätilaisuuksia, kursseja, juhlia ja kokouksia sekä julkaisemalla ja jakamalla kirjoja ja lehtiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja järjestämällä maksullisia tilaisuuksia, toimeenpanemalla arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittamalla kustannustoimintaa ja kahvilanpitoa.

  1. Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen.Nykyisten henkilöjäsenten ja rekisteröityjen jäsenyhdistysten jäsenoikeudet säilyvät. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus(liittotoimikunta).

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

  1. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Liittotoimikunta voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsen, joka kahtena vuonna ei ole maksanut jäsenmaksuaan, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.

  1. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

  1. Liittotoimikunta

Yhdistyksen asioita hoitaa liiittotoimikunta, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolmetoista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen toimikausi jatkuu kunnes uusi toimikunta on valittu.

Liittotoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Liittotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittotoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

  1. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

  1. Liiton kokoukset

Liton kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liiton kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään tammi-kesäkuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun liittotoimikunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin liittotoimikunnan jäsenelle.

Liiton kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä,jäsenyhdistyksen edustajalla, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kannattavaa yhteisöjäsentä edustaa sen valtuuttama henkilö.Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Liiton kokousten koollekutsuminen

Liittotoimikunnan on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

  1. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittotoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan liittotoimikunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan yksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

  1. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa siirtyy sen omaisuus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen haltuun. Jollei uutta vastaavaa yhdistystä perusteta viiden vuoden kuluessa sen jälkeen, jäävät varat puolueen omaisuudeksi. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Rekisteröity 17.06.2015)

 

Kobanen puolesta

Kobanen puolesta, ihmisten erottelua vastaan: Solidaarisuutta pelon sijaan Sosialistisen maailmankuvan omaavien uskonnollisten ihmisten kansainvälisenä järjestönä nostamme äänemme Kobanen kansan, jota piirittää rikollisjärjestö, niin sanottu ”islamilainen valtio”, ja kaikkia muiden heidän levittämänsä kauhun alla elävien, puolesta. Me painokkaasti pyydämme kaikkia osapuolia lopettamaan taloudellisen ja muunlaisen tuen ISIS:lle, jotta näiden gangstereiden terrorisoimille alueille voidaan toimittaa humanitaarista apua ja pyydämme ottamaan vastaan heidän karmeita tekojaan pakenevia. ISIS ei edusta islamia. Tällä väkivaltaisia ja epäinhimillisiä tekoja tekevällä porukalla on vain yksi päämäärä: päästä valtaan keinoilla millä hyvänsä. Siihen he käyttävät väärin islamia. Heidän keinonsa ovat rikollisia ja ne rikkovat ihmisoikeuksia. Näin ollen heidän tekojaan ei tule missään olosuhteissa käyttää uskonnollisten jännitteiden tai islamin pelon synnyttämiseen. Meidän eri uskontokuntien ihmisten pitää kokoontua yhteen löytääksemme keinoja lopettaa ISIS:n rikollinen toiminta. Meidän tulee vastustaa uskonnollista eriytymistä yhteiskunnissamme ja sen sijaan vahvistaa entisestään kaikkien osallisuutta, yhtäläisiä oikeuksia ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. ISIS:n terrorijengien keskeinen väline kaikenlaisen vastustuksen voittamiseksi on pelko ja sen lisääminen. Vetoamme kaikkiin: Älkäämme alistuko pelon uhreiksi vaan seisokaamme vahvoina ja solidaarisina kaikkien eri uskontojen kannattajille ja varsinkin Kobanen asukkaille.

Uskonnollisten sosialistien kansainvälisen järjestön ILRS:n johtokunnan kannanotto Wienissä 12.10.2014

ILRS

ILRS:N OHJELMAJULISTUS
ILRS- Uskonnollisten sosialistien kansainvälinen liitto ( the International League of Religious Socialists)- on uskonnolliset sosialistit useissa eri maissa yhdistävä sateenvarjo-organisaatio. Järjestö on perustettu Euroopassa 1920-luvulla. Nyt olemme levittäytyneet muihin maanosiin. Meillä on jäsenjärjestöjä Itävallassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Filippiineillä, Etelä-Afrikassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Vaikutusvaltaisimmilla järjestöillä on yhteys omien maidensa sosialistisiin/sosialidemokraattisiin puolueisiinsa.

INSPIRAATIOMME

Ajamme tasa-arvoista maailmaa ilman luokkaeroja, ilman etnisiä ja uskonnollisia kiistoja sekä ilman sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvaa epätasa-arvoa. Ajamme maailmaa jossa kaikki ovat yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia, jossa kaikki ovat tarpeellisia ja jokaisella on paikkansa.

Haluamme yhteiskunnan perustuvan solidaarisuuteen. Sosiaalinen tasa-arvo, moniarvoinen yhteiskunta ja kaikkien mukaan ottaminen ovat tavoitteitamme.
Toimintaamme ohjaavat perusarvot ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja kestävä kehitys. Ne ovat visiomme, analyysimme ja käytännön politiikkamme keskiössä työssämme sosialidemokraattisissa, sosialistisissa, uudistusmielisissä puolueissa ja uskonyhteisöissä omissa maissamme.

Pyrimme kestävään maailmanyhteisöön. Vallitseva maailman talousjärjestelmä aiheuttaa epätasa-arvoa (  rikastumista ja köyhtymistä) ja kestämätöntä kehitystä ( pulaa, sosiaalisia jännitteitä). Ihmiset menettävät uskonsa yhteiskuntaan ja hallituksiin. Yhteiskuntiemme sosiaalisen ja moraalisen kudoksen romahdus on mahdollinen.

Koemme uskonnon politiikan inspiroivana voimana vapautukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kansalaissuuteen ja demokratiaan. Usko on toivon ja merkityksellisyyden lähde ja polku inhimilliseen kasvuun. Uskonnot ilmaisevat itseään yksilöiden, instituutioiden, kulttuurin ja taiteen kautta. Useimmille ihmisille kaikissa uskonnoissa heidän uskonsa on viisauden, elämän kunnioituksen ja toveruuden lähde.  Uskonto voidaan käyttää väärin, heijastamaan ihmiskunnan pahimpia puolia. Vastustamme uskonnon käyttöä ihmisten sortamiseen, väkivaltaan, demokratian vastustamiseen ja patriarkaalisen järjestelmän oikeuttamiseen yhteiskunnissa.

Uskomme kaikkien ihmisten olevan luotuja tasa-arvoisiksi. Tämä on perusta ihmisten väliselle sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja sovinnolle.

Olemme uudistusmielinen voima kohti avoimuutta ja demokraattista yhteiskuntaa. Järjestömme juuret ovat työväenliikkeessä ja kristillisessä ekumeenisessa liikkeessä. Kaikkien uskontojen uskonnolliset ihmiset yhdistyvät ILRS:ssä.
USKONTO YHTEISKUNNISSAMME

Tavoitteenamme on maallinen valtio moniarvoisessa yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa valtion erottamista uskonnollisten instituutioista ja yhdyskunnista. Tämä johtaa uskonnollisten tunnustusten hyväksymistä sosiaaliseksi tekijäksi eikä vain yksityiseksi tekijäksi. Valtion tulee käsitellä kaikkia uskonnollisia yhteisöjä ja instituutioita saman arvoisina.

Valtio voi olla parhaimmillaan maallinen mutta yhteiskunta ei. Uskonnon ja valtion erottaminen toisistaan ei tarkoita sitä, etteivät kirkot ja uskonnolliset yhteisöt saisi antaa poliittisia lausuntoja. Ne voivat antaa poliittisia lausuntoja niin kuin muutkin kansalaisyhteiskunnan toimijat.

Uskonnonvapaus on perusihmisoikeus. Meidän mielestämme jokaisella on oikeus valita oma maailmankatsomuksensa ja harjoittaa uskoaan tai katsomustaan. Jokaisella on myös oikeus kieltää tai erota uskonyhteisöstä.

Jokaisen lapsen tulisi saada opetusta uskonnoista omassa maassaan. Tieto muista on maallisissa yhteiskunnissa mahdollistaa siltojen tekemisen erilaisuuksien välillä.

Sekularismia tarvitaan suojelemaan sekä demokraattisia instituutioita ja eri uskontoja. Vastustamme suvaitsemattomia sekularisteja jotka haluavat kieltää julkiset uskonnon ilmenemismuodot kuten uskonnolliset asusteet, varusteet, toiminnan jne. Sekularismi ja ateismi ovat maailmankatsomuksia kuten uskonnotkin. Kukaan ei voi väittää julkista kenttää yksinoikeudekseen.

Vastustamme äärisekularistien yritystä demonisoida tietyt uskonnot ja vastustamme muukalaisvihaa. Haluamme edistää maailmanlaajuista uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua taistelussa uskonnollista ja ateistista lahkolaisuutta sekä väkivaltaista äärimmäisyysaineksia vastaan.

Demokratia on osoittautunut parhaaksi rakenteeksi ajatusten vapauden, uskonnon harjoittamisen ja uskonnollisen moniarvoisuuden puolesta. Demokratia ja uskonto eivät ole kilpailevia tekijöitä. Uskonto voi olla demokraattisen yhteiskunnan elinvoimainen kumppani sen moraalien ja eettisen sitoutumisen, edustamiensa arvojen, kriittisten lähestymistapojensa ja kulttuurisen ilmenemisen kautta.

USKONNOLLISEN VASEMMISTON LIIKKEELLELÄHTÖ/ MOBILISAATIO

Korotamme ääntämme siellä missä uskonnollinen konservatismi kasvaa. Korotamme ääntämme erityisesti silloin kun Jumalan auktoriteetilla ja raamatullisella retoriikalla oikeutetaan vapaa markkinatalous ja nationalistinen ideologia. Haluamme tehdä selväksi, että sellainen ideologiaa kutsutaan epäoikeutetusti kristillisyydeksi.

Uskonnollisen oikeiston etiikka rajoittaa etiikan yksityiseen elämään ja on haluton muuttamaan jopa sortavia valtasuhteita perheissä ja yhteiskunnissa. Meidän etiikkamme kyseenalaistaa kaiken sorron, myös maailmantalouden aiheuttaman.

Ajamme jokaiselle oikeutta ottaa valta omassa elämässään. Taloudelliset resurssit pitäisi jakaa niin, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä valintansa henkilökohtaisten eikä vain taloudellisten olosuhteiden ehdoilla.

Maapalloistuminen voimakkaalla uusliberalistisella painotuksella on lisännyt tuloeroja, pääomien jakautumista ja muuttanut mielipiteitä. Mitkään taloudelliset argumentit eivät puolla nykyisiä valtavia eroja. Rajoittamaton rikastuminen aiheuttaa liian monen ihmisen köyhtymisen jännitteitä yhteiskunnissa. Se suosii ahneutta solidaarisuuden kustannuksella hallitsevana tekijänä ja johtaa taloudellisen systeemimme romahtamiseen ja ympäristömme pilaantumiseen ja tuhoon.

Tarvitsemme uutta oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen perustuvaa talousjärjestelmää. Ympäristön tuhoaminen, ilmastomuutos ja köyhyys uhkaavat ihmiskuntaa. Nykyinen sosioekonominen systeemi ei pysty luomaan oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa.

Tarvitsemme uuden ”vaurauden” käsitteen johon sisältyy myös oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Bruttokansantuotteen kasvu ei välttämättä lisää vaurautta eikä tuo hyvää tulevaisuutta lapsillemme ja heidän tovereilleen muualla maailmassa. Oikea vaurauden kasvu voi myös erittäin hyvin liittyä yhteen tasa-arvon ja kestävän kehityksen kanssa.

Haluamme tuoda esiin arvojamme uskonnollisina sosialisteina julkisissa keskusteluissa ja politiikassa, erityisesti sosialistisissa / sosialidemokraattisissa puolueissa järjestömme jäsenmaissa. Kysymme politiikoiltamme ja puolueiltamme heidän arvoistaan politiikassa.

Uskonnollisina sosialisteina meillä on mahdollisuus toimia siltoina uskonyhteisöjen ja politiikan välillä. Haluamme tuoda panoksemme julkisissa uskonkysymyksissä uskonyhteisöjen, hallitusten ja poliittisten puolueiden välillä.

Uskonyhteisöt, kirkot ja moskeijat maissamme ovat usein hyvin yhteyksissä köyhien ihmisten elämään, usein jopa enemmän kuin puolueemme. Niillä on omat organisaationsa laupeuden työlle, diakonialle jne. Haluamme tuoda panoksensa ja tietonsa politiikan käytettäväksi järjestämällä tapaamisia poliittisten puolueuiden ja näiden uskonyhteisöjen välillä. Rohkaisemme jäsenjärjestöjämme järjestämään tällaisia tapaamisia kansallisella ja paikallisella tasolla.

Voimaa veljeydestä-kirja

Seurakuntavaalit pidetään ensi syksynä.  Vaaleissa on aina ollut ehdokkaana joukko sosialidemokraatteja. Niin on myös tulevissa vaaleissa. Seurakuntavaaleissa ratkaistaan kirkon yhteisen hallinnon tulevaisuus. Seurakuntien luottamushenkilöksi valitut valitsevat kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Sen tähden vaalit ovat vielä entistä tärkeämmät. Kirkon ja seurakuntien hallintoa on työlästä muuttaa vahvojen määräenemmistösäännösten vuoksi. Sosialidemokraattisia päättäjiä tarvitaan siksi uudistamaan kirkon kankeaa hallintoa. Seurakuntavaalien teemana on: Usko hyvän tekemiseen. Kirkko tekee paljon oikeita asioita, vaikka kirkon ympärillä käydyn keskustelun perusteella sitä on joskus vaikea muistaa. Kirkon tekemä diakoniatyö kohdistuu erityisesti unohdetuimpiin ryhmiin yhteiskunnassamme. Se tarjoaa viimeisen turvaverkon.   Kirkon lapsi- ja nuorisostyö tukee nuorten perheiden selviytymistä. Kirkko huolehtii hautausmaista. Vanhat kirkkorakennukset ovat monella paikkakunnalla arvokkaimmat arkkitehtooniset aarteet. Tämän päivän kirkkojen kansainvälinen työ on toivon tuomista ahdistaviin tilanteisiin joutuneille ihmisille. Kristillisten sosialidemokraattien julkaisemassa Voimaa veljeydestä-kirjassa sosialidemokraattiset  seurakuntalaiset ja papit kertovat seurakuntavaaleista, kirkon hallinnon kehittämisestä ja kirkon toiminnasta. Sosialidemokraattisen puolueen ja kirkon suhteista jatkuvasti käytävästä keskustelusta kerrotaan.  Kirjassa myös valotetaan Kristittyjen sosialidemokraattien liiton pitkää historiaa. Kirja tarjoaa seurakuntavaalien ehdokkaille tuhdin annoksen ajankohtaista  tietoa. Kirja on myös  tarpeellinen jokaiselle valveutuneelle sosialidemokraatille, joka haluaa päivittää kirkkoa koskevat käsityksensä.   Kirjaa voit tilata osoitteesta www.ripella.fi hintaan 16 euroa/kpl. Suurempia määriä voit tilata myös yhdistyksemme tiedottajalta Vesa Karviselta puh. 0400-813 460 tai sähköpostitse vkarvinen98@gmail.com
 Voimaa veljeydestä-kirjassa sosialidemokraattiset seurakuntalaiset kertovat sosialidemokraattien ja kirkon suhteista, kirkon hallinnon kehittämisestä ja kirkon toiminnasta. Vuonna 2014 ilmestynyttä kirjaa saat liiton tiedottajalta Vesa Karviselta, sähköposti vkarvinen98@gmail.com.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja:

 Heikki Palmu, puh. 0458959160, sähköposti: hkpalmu@gmail.com

Sihteeri Piretta Pietilä,  sähköposti: piretta.pietila@gmail.com

Tiedotussihteeri/Veljeys-lehden päätoimittaja
Vesa Karvinen, Kangasvuorentie 22 C4, 40340 Jyväskylä, puh. 0400-813 460 Sähköposti: vkarvinen98@gmail.com

Taloudenhoitaja: Tarja Kantola, sähköposti: kantolantarja@gmail.com

Liiton pankkiyhteys: Nordea: FI92 1248 3000 2021 05

 Jäsenmaksut: yksityisiltä  jäseniltä 10 €/ jäsen.

Uudet jäsenet hyväksyy liittotoimikunta.

 

Liity jäseneksi liittoomme!

 

Liiton henkilöjäseneksi voit liittyä lähettämällä seuraavat tiedot liiton sihteerille (yhteystiedot alla): Nimi, osoite, puhelin, sähköposti ja maksamalla €10 liiton tilille FI92 1248 3000 2021 05. Tiedonantoihin nimesi.

Lisätietoja:

Piretta Pietilä

Ounasvaarantie 7 A9

00970 Helsinki

puh. 050-528 5898

sähköposti: piretta.pietila@gmail.com

KRISTITTY EI VOI OLLA VÄLINPITÄMÄTÖN

Kristilliset sosialidemokraatit ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat Raamattua tutkiessaan tulleet siihen lopputulokseen, että sosialidemokraattinen aatemaailma lähinnä vastaa niitä yhteiskunnallista elämää koskevia ajatuksia, joista Raamatussa kerrotaan. Vain Jumala voi synnyttää ihmisessä ajatuksen todellisesta vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta.

Kristillisten sosialidemokraattien liitto perustettiin kevättalvella 1946.

Kristillisten sosialidemokraattien liitto on jäsenenä Pohjoismaiden Kristillisten Sosialidemokraattien Liitossa ja Interntional League of Religious Socialists -organisaatiossa.

Kristilliset Sosialidemokraatit – Veljeys-liike

Kristilliset sosialidemokraatit ovat vakuuttuneita siitä, että kristitty ei voi olla välinpitämätön kaikkea sitä epäoikeudenmukaisuutta kohtaan mitä maailmassa ja omassa maassamme tapahtuu. Ajatus kristillisestä lähimmäisen rakkaudesta täytyy voida soveltaa myös käytäntöön yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumalla.

Veljeys-liike toimii kolmella tavalla:

  1. toimii kristittyjen yhteyslenkkinä puolueen sisällä,
  2. tuo esille kristillisen näkökulman puolueen johtaville elimille tärkeitä poliittisia päätöksiä tehtäessä ja
  3. toimii yhteyslenkkinä seurakuntien sosialidemokraattista aatemaailmaa edustavien ihmisten kesken.

Kristillisille sosialidemokraateille kaiken toiminnan perusta on usko. Raamattu ja kristillinen perinne ovat ensisijaiset ohjenuoraa. Sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelman pidetään erinomaisena apuna kun oikeudenmukaisuutta sovelletaan käytäntöön yhteiskunnallisessa elämässä. Kristilliset sosialidemokraatit eivät pyri monopolisoimaan hengellisiä kysymyksiä, vaan uskovat siihen, että kristityt voivat vakaumukseni mukaisesti vaikuttaa kaikkialla ja kaikissa ihmisryhmissä. Myös muiden kuin kristittyjen kansalaisten filosofisia ja uskonnollisia vakaumuksia kunnioitetaan.

Jeesuksen julistuksen mukaan jokainen, joka uskoo pelastuu. Tämän mukaisesti Veljeys-liikkeeseen kuuluu eri kristillisten kirkkokuntien edustajia.

Kristilliset sosialidemokraatit pitävät aineellisen hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakoa yhteiskunnassa tärkeänä, mutta korostavat nykyisessä aineellistuneessa yhteiskunnassa henkisten ja hengellisten arvojen keskeisyyttä.

Veljeys-liike kehoittaa jäseniään toimimaan ahkerasti omissa seurakunnissaan. Se toivoo jäseniltään kristillisen rakkauden osoittamista omalla esimerkillä käytännön elämässä. Kristilliset sosialidemokraatit uskovat, että tärkeämpää kuin tietyn ryhmän jäsenyys on uskon näkyminen käytännön teoissa ja tuloksissa. Tämä onkin Veljeys-liikkeen toiminnassa kaikkein keskeisintä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan rakentamaan maailmaa, joka ei jätä ketään yksin.

”Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki Te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.” (Gal. 3:28)

Veljeys-liikkeen tavoitteet ja päämäärät:

Kristilliset sosialidemokraatit tahtovat ennenkaikkea rakentaa oikeudenmukaista ja sorrosta vapaata yhteiskuntaa sekä korostaa kristillistä veljeyttä, rakkautta ja vastuuta.

Veljeys-liikkeen pyrkimyksenä on:

  • soveltaa evankeliumin eettisiä periaatteita käytännön politiikassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin
  • vaikuttaa rauhan ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi yksityisten ihmisten ja kansakuntien välillä; poistaa rotuvastakohtaisuuksia ja tasoittaa suuria eroja maailman rikkaiden ja köyhien maiden välillä
  • edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta aktiivisella sosiaalipolitiikalla
  • työskennellä terveiden elämäntapojen ja eettisten arvojen puolesta
  • puolustaa ihmistä ja hänen yksilöllisyyttään massakulttuurin ja henkistä tasapainoa horjuttavien vaikutteiden alla
  • puolustaa rakkauden, henkisen yhteenkuuluvaisuuden ja kasvun ensiarvoisuutta ihmisten keskinäisissä suhteissa.

Aivan tavallisia ihmisiä…

Kristilliset sosialidemokraatit ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat raamattua tutkiessaan tulleet siihen lopputulokseen, että sosialidemokraattinen aatemaailma lähinnä vastaa niitä yhteiskunnallista elämää koskevia ajatuksia, joista raamatussa kerrotaan. Vain Jumala voi synnyttää ihmisessä ajatuksen todellisesta vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta.

Kristillisten sosialidemokraattien liitto perustettiin kevättalvella 1946.

Kristillisten sosialidemokraattien liitto on jäsenenä Pohjoismaiden Kristillisten Sosialidemokraattien Liitossa ja Interntional League of Religious Socialists -organisaatiossa.

– veljeys-liike