Veljeysliiton uudet säännöt

 

  1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kristillisten Sosialidemokraattien Liitto ry (liitto), sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko Suomi.

  1. Tarkoitus ja toiminnan luonne

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä jäsenilleen ja niille sosialidemokraattisille yhdistyksille, jotka tahtovat toimia kristillisen vakaumuksen pohjalta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla, korostaen kristillisen rakkauden, ihmisten veljeyden, työväenliikkeen yhtenäisyyden ja yksilön siveellisen kunnon ja vastuuntunnon välttämättömyyttä yhteiskuntaelämän tervehtymisen edellytyksenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee valistus- ja humanitääristä työtä toimeenpanemalla esitelmätilaisuuksia, kursseja, juhlia ja kokouksia sekä julkaisemalla ja jakamalla kirjoja ja lehtiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja järjestämällä maksullisia tilaisuuksia, toimeenpanemalla arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittamalla kustannustoimintaa ja kahvilanpitoa.

  1. Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen.Nykyisten henkilöjäsenten ja rekisteröityjen jäsenyhdistysten jäsenoikeudet säilyvät. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus(liittotoimikunta).

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

  1. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Liittotoimikunta voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsen, joka kahtena vuonna ei ole maksanut jäsenmaksuaan, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.

  1. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

  1. Liittotoimikunta

Yhdistyksen asioita hoitaa liiittotoimikunta, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolmetoista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen toimikausi jatkuu kunnes uusi toimikunta on valittu.

Liittotoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Liittotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittotoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

  1. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

  1. Liiton kokoukset

Liton kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liiton kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään tammi-kesäkuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun liittotoimikunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin liittotoimikunnan jäsenelle.

Liiton kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä,jäsenyhdistyksen edustajalla, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kannattavaa yhteisöjäsentä edustaa sen valtuuttama henkilö.Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Liiton kokousten koollekutsuminen

Liittotoimikunnan on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

  1. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittotoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan liittotoimikunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan yksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

  1. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa siirtyy sen omaisuus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen haltuun. Jollei uutta vastaavaa yhdistystä perusteta viiden vuoden kuluessa sen jälkeen, jäävät varat puolueen omaisuudeksi. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Rekisteröity 17.06.2015)

 

Vastaa